Kohtasin vuosina 2004-2009 kiertueteknikon työssäni lukuisia tilanteita, joissa puolihuolimattomasti tehdyt pedaalilaudat aiheuttivat ongelmia soittajille – keikat myöhästyivät ja jopa pahimmillaan keskeytyivät teknisten ongelmien vuoksi.
Vaikka jotkut panostivat laadukkaisiin soittimiin ja vahvistimiin, efektipedaalien integrointi osaksi muuta järjestelmää tuntui jäävän liian pienelle huomiolle. Tarve pedaalilaudoille oli selkeä: efektit ovat monelle soittajalle inspiraation lähde ja keino ilmaista itseään.
Halusin auttaa soittajia tämän ongelman ratkaisemisessa, joten aloin perehtyä asiaan toden teolla – osin pakonkin edessä.
VUONNA 2010 olin tehnyt kiertueteknikon töitä jo useamman vuoden ja ollut kehittämässä laitteistoja muun muassa The Rasmukselle, HIMille ja Amorphikselle.
Michael Monroe teki paluutaan sooloartistina uuden bändinsä kanssa. Lähtökohdat olivat haastavat. Muusikot asuivat eri maissa ja soittivat muissakin bändeissä, minkä seurauksena he saattoivat tulla Suomeen irtopedaalien ja hätäisesti pakattujen sykkyräisten johtojen kera.
Yhtyeeseen juuri palkattuna kitarateknikkona minusta tuntui äärimmäisen kuumottavalta ajatukselta seistä lavan sivussa arvaillen, mikä kovaa rokkaavien soittajien piuhoista tai pedaaleista hajoaisi seuraavaksi.
Auttaakseni itseäni ja heitä sovin bändin managerin kanssa, että teen muusikoille varmatoimiset pedaalilaudat, joilla keikat saataisiin soitettua kunnialla ja joiden kanssa olisi helppo matkustaa.
Perustin näkemykseni siihen, mitä olin nähnyt ulkomaisten eturivin bändien keikkalavojen takana. Kiinnitin efektit lautaan laadukkaimmalla tarranauhalla mitä tiesin, otin pedaalilaudan johdotuksessa mallia huoltamistani laatuvahvistimien suunnittelusta, asensin lautoihin ammattimaiset virtalähteet ja viimeistelin pedaalilaudat johtoviuhkalla, joka vei signaalin tyylikkäästi vahvistimelle samassa nipussa virransyötön kanssa.
ENSIMMÄISEN KIERTUEEN JÄLKEEN tulokset olivat erinomaisia. Saimme keikkapaikkojen tekniikan väeltä kehuja säntillisestä toiminnasta, sillä suoriuduimme keikan valmisteluista ennätysajassa ja keikan loputtua saimme laitteistomme pois lavalta salamannopeasti. Kitaristien soundi parani, ja ennen kaikkea ongelmat keikoilla loppuivat tyystin. Oli helpottavaa tehdä töitä, kun tiesin, että jokainen johto ja liitos oli alusta loppuun omien kätteni työtä.
Suunnittelin pedaalilaudat vastaavanlaisella konseptilla Daniel Lioneyen jenkkikiertueelle, Von Hertzen Brothersin Euroopan-kiertueille ja Sielun Veljien paluukiertueelle vuoden 2011 lopussa.
Näiden kokemusten myötä tajusin, että olin tullut kehittäneeksi oman tapani tehdä pedaalilautoja. Tiesin, että tässä oli jotain sellaista, josta moni muusikko voisi hyötyä, sillä näin keikkalavoilla edelleen irtonaisia pedaaleja, sykkyräisiä johtoja ja muovikasseja.
TEIN SEURAAVAKSI muutamia pedaalilautoja tuntemilleni muusikoille, kuten Euge Valovirta, Ben Varon, Varre Vartiainen ja Erja Lyytinen, mutta koin, että konseptini oli vielä kesken. Vaikka tekninen puoli oli kunnossa, halusin vakioida toimitusajan ja hinnan niin, että pystyisin sanomaan muusikolle jo suunnitteluvaiheessa, mitä pedaalilauta tarkalleen kustantaisi ja milloin se olisi valmis. Tiesin, että pedaalilautoja pitäisi pystyä tekemään nopeammin ja mikä haastavinta, minun tulisi kertoa ihmisille selkeämmin, mistä tässä kaikessa oli oikein kyse.
VUODEN AHKERAN PÄHKÄILYN jälkeen olin lopultakin valmis jatkamaan pedaalilautojen tekemistä organisoidummin. Suunnittelimme kymmeniä pedaalilautoja vuosina 2014 ja 2015. Veimme johdotustamme ja kiinnityksiämme eteenpäin ja edistyimme kaikille kitarajärjestelmäsuunnittelun osa-alueilla.
Sana levisi ja huomasin uudenlaisen, sinällään positiivisen ongelman. Myymäläämme alkoi tulla soittajia, joilla oli mukanaan pedaalit muovikassissa ja he halusivat lähteä myymälästä valmiin pedaalilaudan kanssa.
En selkeästikään ollut onnistunut kertomaan tarpeeksi selkeästi, että teemme kaikki pedaalilautamme vain ajanvarauksella. Myyjämme olivat helisemässä, sillä eihän pedaalilautaa voi noin vain tehdä, vai voiko?
ALOIN KEHITTÄÄ vuonna 2016 uudenlaista palvelumallia, jossa voisimme käydä soittajan tarpeet läpi rauhassa ja tarjota mukaan oikeat tavarat laudan tekemiseen. Paikalla muusikkoa auttamassa olisi aina pedaalilautoihin erikoistunut teknikko. Myymälässä tämä ei onnistunut, sillä paikalla saattoi olla useampi asiakas yhtä aikaa, ja kaikkia tuli palvella tasavertaisesti.
Lopulta keväällä 2017 varasin itselleni etätyöaikaa ja uudistin koko Custom Boardsin palvelumallin. Syksyllä myin osuuteni kitarakaupastamme ja Custom Boardsista tuli oma itsenäinen yksikkönsä. Tuntui, että uudistin samalla puolivahingossa koko tavan, jolla soitinliikkeet voisivat toimia tulevaisuudessa.
MIELESTÄNI on olemassa todellinen tilaus ammattilaispalvelulle, joka perustuu henkilökohtaiseen palveluun. Vaativat päätökset pitää pystyä tekemään rauhassa, eikä siihen ole myymälässä mahdollisuutta.
Custom Boardsin tärkein ero normaaliin soitinkauppaan on se, että meille voi tai itse asiassa pitää varata aika. Tämän muutoksen myötä haluamme tehostaa toimintaamme, parantaa palveluamme ja konsultoida soittajia privaatisti.
Autamme muusikoita löytämään oman soundinsa ja ratkomaan heidän laitteistoonsa liittyviä ongelmia tai teemme valmiin pedaalilaudan alusta loppuun. Jos joku haluaa tehdä kaiken itse, neuvomme häntä ja annamme hänelle oikeat tarvikkeet mukaan. Tarvittaessa konsultoimme vaikka etäyhteyden välityksellä, jos muusikko ei satu asumaan pääkaupunkiseudulla.
Aivan kuten taannoin työssäni bändien kiertueteknikkona, soittajien kanssa asiointi on palkitsevaa puuhaa. Etenkin kun voin nyt tehdä sen kotikaupungissani.
Kimmo Aroluoma
Kirjoittaja on Custom Boardsin perustaja.
*****