HIMin kitarasoundin salat

February 26, 2014

Ei! En halua enää sitä monimutkaista järjestelmää. Haluan yhden kytkimen, jolla voimme vaihtaa kahden tai neljän vahvistimen välillä.

-Toteuttaisin mielelläni tämän MIDI:llä. Teillä on laitteisto valmiina siihen ja MIDI:n avulla tämä kävisi helposti, vastaan mahdollisimman kohteliaasti.

-En halua MIDI:iä. Haluan simppelin rigin, joka soundaa helvetin hyvältä.

On kesäkuun viimeinen päivä vuonna 2012. Istumme HIMin soittajien kanssa Helsingin Annankadun William K ‑olutravintolassa. Tapaamisen aihe on tuleva kiertue ja sen laitteisto. Vastuullani on suunnitella backline bändin toiveiden mukaisesti. Olen juuri saanut kuulla bändin nokkamieheltä Ville Valolta, että kitarajärjestelmä tulisi uudistumaan radikaalisti.

Bändi on palaamassa takaisin julkisuuteen parin vuoden tauon jäljiltä. Villen säveltämät uudet kappaleet ovat voimakas irtiotto edellisen levyn Screamworks: Love in Theory and Practice, Chapters 1–13 maailmasta. Vastatakseen suunnitteilla olevan levyn äänimaailmaa, Ville haluaa uudistaa bändin koko backlinen.

Kaasun Tama-rummut vaihtuvat Ludwigin settiin. Migen bassokamat vaihtuvat Mesa Boogiesta Fenderin uuteen Bassmaniin. Kosketinsoitinarsenaalia vahvistetaan analogisyntetisaattoreilla, joita Burton on haalinut menneiltä vuosikymmeniltä. Mukana on myös Moogin ”avaruusalukseksi” nimeämäni vekotin. Ville itse haluaa soittaa akustista kitaraa. Kitaristi Mikko "Linde" Lindströmin kamoista kelpuutetaan vain vahvistimet (Laney VH100R). Likimain kaikki muu menee uusiksi.

-Kyllä se onnistuu. Takaan, että kamat ovat valmiina ajallaan kun hetki koittaa, vastaan tietämättä miten tulisin tuon järjestelmän toteuttamaan.

Kitarakamojen suunnittelu

Historiani HIMin kitaralaitteiden parissa on pitkähkö. Olen seurannut niiden kehittymistä vuodesta 2004, jolloin aloitin satunnaiset teknikkotuuraukset bändin kanssa. Lindellä oli käytössään "Love Metal" -kiertueella kahteen erilliseen pedaalilautaan jaettu kattaus, jotka ohjattiin kahdelle eri vahvistimelle. Tämän kokonaisuuden oli suunnitellut saksalainen Martin Koerfer, joka työskenteli tuolloin HIMin kitarateknikkona.

"Dark Light" ja "Venus Doom" -kiertueilla käytössä oli Skrydstrupin MIDI-ohjain ja bypass -loopperi, joiden avulla efektien reitittäminen ja polkeminen helpottui huomattavasti. Myös tämä järjestelmä hyödynsi kahta vahvistinta – "Fuzz" ja "Main". Tuurasin edelleen aika ajoi Martinia kitarateknikon töissä, kunnes perin pestin hänen jäljiltään.

"Screamworks" -levyn myötä Linden kitarajärjestelmä koki suurpäivityksen. Hän käytti edelleen kahta vahvistinta: päävahvistin pysyi samana, mutta nyt toinen oli pyhitetty nakuttavammalle komppisoundille ja puhtaalle soundille, jolloin fuzz-vahvistimesta luovuttiin. Myös efektejä päivitettiin hieman, mutta kaikki pyöri edelleen MIDI:in avulla. 

Minua kauhistuttaa purkaa tämä hartaudella punomani laitekokonaisuus, mutta käsky on käsky. Seuraavalla viikolla otan kynän kauniiseen käteeni ja alan suunnitella Linden tulevaa kitarajärjestelmää. Ensiksi faktat tiskiin:

• Bändin vanha kuuden unitin räkki tulee toimimaan keskuksena.
• Neljä vahvistinta tulee saada soimaan ilman maalenkkejä yhtä aikaa.
• Kaksi vahvistinta tulee saada päälle ja pois yhdellä polkaisulla.

Piirtelen aikani, kunnes päädyn monen eri vaihtoehdon kautta seuraavanlaiseen päätelmään:

• Voodoo Lab Amp Selector hoitaa vaihtamisen.
• Lehle P-Split hoitaa splittaamisen pedaalilaudan päässä.
• Kytkeminen päälle ja pois tehdään True ByPass ‑loopperilla.

Miten Ville oli sitten niin varma tästä järjestelmästä? Aivan tyhjän päältä sitä ei suunniteltu, sillä vastaavanlaista settiä oli kokeiltu jo pari viikkoa takaperin Finnvoxin studiolla Strange World -singlen äänityksissä. Sessio oli tärkeä monestakin syystä. Ensinnäkin bändille oli tärkeää äänittää uusi kappale. Toiseksi, soittajille oli tärkeää löytää takaisin muutaman vuoden takainen soittovire. Kolmanneksi tarkoitus oli valmistella uusia laitteita myöhemmin syksyllä tapahtuvaa levyn äänitystä varten. 

Strange World -sessiot

Kamat nousivat kesäkuun 11. päivänä ensimmäistä kertaa pystyyn Finnvoxille. Pystytin neljän Laney-vahvistimen tornin. Pituuteni riitti tähän hienosti, joltain toiselta tämä oli jäänyt tekemättä. Kaksi vahvistimista soi efektien kanssa ja kaksi ilman. Selkeä peli.

Mukana oli kymmenittäin fuzz-pedaaleja, joita olimme haalineet kaikista mahdollisista lähteistä. Bändin oma suosikki piti pintansa. Tuntui, ettei mikään voisi päihittää tuota 70-luvun vanhaa Ibanezin fuzzia.

Kitaralaitteisto kytkettiin Voodoo Labin Amp Selectorin kautta. Virtalähteenä käytin toisessa päässä Custom Audio Electronicsin räkkilaitetta, ja toisessa päässä efektejä syötti Voodoo Labin Pedal Power 2 Plus.

Lopputuloksesta tuli rajun kuuloinen, kuten oli tarkoituskin. Hiili reititti kitaraa monenlaisten kombo-vahvistimien läpi, ja signaalia linkitettiin mitä uskomattomimmilla tavoilla.

Sessio ajoi asiansa, ja bändi saa kokoelmalleen mukaan uuden kappaleen.

Laitteiston kasaaminen

Seuraava studiosessio tulisi olemaan muutaman viikon päästä, elokuun alussa. Minun tulisi saada laitteisto kasaan ennen sitä. Otan olemassa olevat laitteet ja vanhan räkin kaupallemme, ja kasaan uutta rigiä iltaisin kun päivän muut työt ovat tehtynä.

Tässä vaiheessa olen päättänyt aika pitkälle räkin kokoonpanon.

• Custom Audio Electronicsin virtalähde ylimmäksi.
• Tarvittavat pedaalit kahdelle räkkihyllylle.
• Taakse ristikytkentäpaneeli, jota kautta räkkiin pääsee käsiksi.

Ensimmäisenä kuitenkin se kaikista raskain, mutta myös terapeuttisin osuus, eli vanhan systeemin täydellinen purkaminen. Hyvästi MIDI! Tapaamme varmasti vielä, muttemme vähään aikaan.

Pedaalilauta

Käytän pohjana vanhaa pedaalilautaa, joka on tehty MIDI-kontrolleria silmällä pitäen. Tilaa jää runsaasti, mutta tuntuu turhalta jättää käyttämättä täysin ehjä pedaalilauta. Tässä ensimmäinen lay-out versio:

Finnvox-studiolive

Seuraavaksi bändi äänittää ja kuvaa studioliven Finnvoxilla, jossa laitteet pitäisi saada näyttämään hyvältä. Heartagram maalataan kitarakaappeihin edeltävällä viikolla. Hurja idea, mutta erittäin toimiva lopputulos.

Linden tuore räkki on ensimmäistä kertaa koeajoissa. Viime sessiosta tuttu Ibanezin Fuzz on myös mukana, kuten kitaristi Linden tunnusomainen soundi, EHX:n Octave Multiplexer. Mielenkiintoinen lisä pakettiin ovat Evidencen Siren-kaappijohdot. Otan niitä valikoiman mukaani molempiin sessioihin, ja kun molemmat äänittäjät Hiili Hiilesmaa ja Arto Tuunela ovat sitä mieltä että ero on olemassa oleva, jäävät ne pysyvästi bändin käyttöön myös kiertueille. Tällä pimeähköllä videolla käyn läpi hieman myös bassokamoja ja akustisten kitaran reititystä:

Linden räkki näyttää edestä katsoen tältä:

Efektihylly puolestaan tältä:

Sessio on mielestäni erittäin mielenkiintoinen kaikessa haasteellisuudessaan. Peitämme kaikki studio B:n ikkunat pahvilla ja mustin kankain. Bändi kuulostaa siltä miltä pitää. Kuvaukset toimivat varsinaisena kenraaliharjoituksena syyskuussa alkaviin levyn äänityksiin. Samalla Strange World -kappaleeseen tehdään video, josta kuulee bändin soundin evoluution kesän 2012 aikana. Kyseessä on siis täysin eri versio kuin aiemmin kesällä äänitetty.

Tears On Tape -levyn äänitykset

Finnvoxin sessiot ovat pitkät ja intensiiviset. Bändi on varannut äänityksiin reilusti aikaa. Olen mukana tiiviisti kitaraäänitysten ajan, kunnes kaikki Linden osuudet ovat purkissa. Näiden sessioiden aikana Black Arts Toneworks Pharaoh Fuzz muodostuu bändin uudeksi suosikki-fuzziksi. Se ottaa kestosuosikki Ibanezin paikan, muuten setti pysyy pitkälti samana:

Ristipaneeli

Jos räkki on suunniteltu oikein, siitä löytyvät räkkikiskot edestä ja takaa. Koska takaosat muodostuvat usein ahtaaksi, on yleinen tapa juottaa räkin taakse D-paneeli, johon kaikki sisään ja ulos menevä liikenne kytketään. Neutrik on kehittänyt tähän käyttöön liliitinsarjan. Tarvitsemme vain räkkipaneelin ja läjän lukittavia jakkeja. Nämä ruuvataan paneeliin kiinni, ja kytketään räkin sisällä vastaaviin laitteisiin. Etuja on useita:

• Et joudu kytkemään asioita käsikopelolla.
• Jakit ovat lukittavia, eikä signaali pätki.
• Koska jakit ovat kulutustavaraa, säästät samalla omia laitteitasi.

Tämä ristikytkentä on toteutettu seuraavasti:

• Langattoman lähtö pedaalilaudalle.
• A-signaalin paluu pedaalilaudalta.
• B-signaalin paluu pedaalilaudalta.
• Neljä liitintä vahvistimille omilla värikoodeillaan.

Tulikaste Helldone-festivaaleilla

Varsinaisesti räkki saa tulikasteensa Tavastialla Helldone-festivaaleilla 28.12.2012. Tämä päivä tulisi jäämään omaan historiaani useastakin syystä. Päivällä kaikki on hienosti, ja käyn moikkaamassa kitarateknikko Antti Toiviaista ja viimeistelen samalla vedonpoistoja kaappien taakse. Illalla pidettäisiin firmamme pikkujoulut, jonka jälkeen tulisin katsomaan keikkaa.

Jännitystä ilmassa

Jännitän illan keikalla niin paljon kitarakamojen toimimista, että joudun ottamaan muutaman rohkaisuryypyn ennen keikkaa. Kun niitä rohkaisuryyppyjä otetaan vielä paikan päälläkin useampia, on oma kuntoni kuin veteen piirretty viiva. Erittäin epäselvä siis.

Samanlaista ylilatausta on myös bändin jäsenissä. Musiikkilehtien arvostelut eivät olekaan niitä mairittelevampia. Rumba nimeää solisti Valon bändin heikoimmaksi lenkiksi, ja kehuu samalla kitaristi Linden roolia illan annissa. Olen samaa mieltä, ainakin Linden osalta. Mies on kypsynyt soittajana vuosien saatossa, ja ottaa hienosti lavaa haltuun. (Kuva: Juhani Paaso)

Mikä tässä illassa oli sitten niin historiallista? Kun keikkaa oli kulunut kuutisen biisiä, tajusin, että kamat toimivat moitteetta! Samalla stressi laukesi. Normaalisti olisin ollut lavan sivussa töissä, jolloin kunniallinen käytös kuuluisi protokollaan. Baarin puolella sitä huolta ei ollut, joten juhlistin laitteiston toimivuutta prikallisella Vodkaa.

Kaikkihan tietävät miten tässä käy: keikan lopulla olin jo taksissa, mutta onneksi ilman henkilövahinkoja. Pahemmat ylilyönnit tapahtuivatkin järjestysmiesten kanssa, joilta kävin nöyrästi pyytämässä anteeksi käytöstäni seuraavana päivänä.

Helldone 2013

Bändi kiersi ympäri maita ja mantuja vuoden 2013 ajan. Kävin itse kesällä muutamilla festivaaleilla kitarateknikkona ja seuraamassa laitteiston toimintaa. Hyviä kokemuksia kertyi Venäjän, Itävallan ja Englannin festivaaleilta.

Seurue saapui loppuvuodesta vielä Suomeen esiintymään tuttuun tapaan Helldone-festivaalilla. Sovin Antin kanssa, että kävisin katsomassa miten laitteisto oli kestänyt tien rasitusta. Tarkoituksenani oli kuvata video ja jututtaa samalla HIMin miksaaja Brad Divensiä siitä, miten hän käyttää eri kitarasoundeja hyödykseen keikalla.

Kytkentäkaavio

Alla on kuva Linden järjestelmästä sellaisena kuin se kiertueelle lähti. Vanhat kunnon tyttären väritussit olivat taas käytössä. Vaikka kuva vaikuttaisi kuinka sekavalta, on siinä selkeä logiikka takana. Ainakin omasta mielestäni...

• Vaaleansininen väri on langattoman takaa D-paneelilta pedaalilaudalle kulkeva signaali.
• Ruskea väri on A-signaali, joka jaetaan Voodoo Labin Amp Selectorilla kahdelle Laney-vahvistimelle (C1 punainen ja C2 vihreä). Yhdessä ne muodostavat soundin ytimen.
• Tummansininen signaali kierrätetään Keeleyn loopperin läpi, josta se ohjataan Voodoo Lab Amp Switcherin sisääntuloon B. Tästä signaali reititetään efekteille ja kahdelle Laney-vahvistimelle (F1 keltainen ja F2 pinkki).

Muutokset järjestelmään

Neljää vahvistinta on työlästä ylläpitää kiertueella. Antti muuttikin järjestelmää seuraavasti:

• C1 vahvistin jäi pois.
• C2 vahvistin ajoi kahta kaiutinta, joista toinen mikitettiin ja toinen ajettiin Radialin JDX-boksin läpi.

• Oktaaveri haluttiin molempiin fuzz-kanaviin, joten Antti asetti sen ennen Voodoo Labin vaihtajan B-sisääntuloa. Näin samalla pedaalilla pystyttiin syöttämään molempia vahvistimia. Lopputulos kuulosti maukkaalta. Alla videoklippi jossa kitarateknikko Antti Toiviainen käy järjestelmän yksityiskohtaisesti läpi:

HIM Tampere 30.12.2013

Helldonessa 2013 HIM oli vahvassa iskussa. Ville lauloi kuin enkeli, bändi soitti upeammin kuin koskaan ja kappalevalinnat olivat kuin suoraan jokaisen fanin toivelistalta. 

Soundit olivat timanttiset ja lisäksi keikka oli visuaalisesti vaikuttava. Valot näyttivät uskomattoman hyviltä. Voisi sanoa, että bändi onkin tällä hetkellä parempi kuin koskaan. Ei hassumpaa parikymmentä vuotta vanhalta retkueelta. (Kuva: Olli)

26.2.2014 Kimmo Aroluoma (päivitetty 23.8.2022)
Kirjoittaja on Custom Boardsin omistaja ja pitkän linjan kitararoudari.